Millainen ylipäätään ihmisen pitää olla, että kelpaa?
Tuntuu, että ihmisiltä vaaditaan tänäpäivänä todella paljon. Työelämä, opiskelu, aktiivimalli vaativat ihmisiltä todella paljon josta olen erittäin huolissani. Ja kysynkin selviänkö minä tässä yhteiskunnassa sellaisena joka kelpaa yhteiskunnalle. Kysynkin sinulta miltä tämä sinusta tuntuu?
Toisen ihmisen loukkaaminen on minusta viimeinen asia minkä ihminen voi tehdä! Millä oikeudella menet arvostelemaan ihmistä jos hän ei ole juuri sellainen kuin sinä olet? Kukaan meistä ei ole samanlainen kuin itse on ja se on vaan yksinkertaisesti hyväskyttävä. Se tuntuu erittäin pahalta, kun tajuaa että 10 vuotta elämästäni on mennyt roskiin, koska toisen ajatusmaailma avautuikin minulle kaikkien näiden vuosien jälkeen. Tuntuu kuin puukko olisi lyöty sydämeen ja sitä pyöritetään ympäri ja lopuksi vedetään pois. Jäljelle jää rikkinäinen sydän joka paranee ajan kanssa, kun sitä parsitaan kiinni, mutta siihen jää ikuinen arpi jota kukaan ei voi parantaa.
On olemassa sanontoja jotka koskevat juuri toista osapuolta.
-Kohtele toisia niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
-Totean kelpaat minulle juuri sellaisena kuin olet, mutta kelpaanko minä sinulle sellaisena kuin olen?
Välillä tuntuu, että olen valittaja, huono ihminen, kun en kykene edes siivoamaan, huolehtimaan itsestäni, olen täysi nolla! Saan olla roskapussi johon heitetään kaikki paska!
MUTTA
Kun ollaan toisen osapuolen nyt puolison kanssa niin mitä siinä pitää ottaa huomioon? Miten puolisoa kohdellaan? Miten häntä rakastetaan? Kuunteletko hänen kaikki murheensa tai valituksensa johon voisit todeta "rakas olet tuosta puhunut nyt paljon, että jos mieltäsi tämä asia painaa mieti mikä on tärkeintä, onko se iänikuinen valittaminen vai asioille tekeminen jotain?"
Okei, suomalainen nainen ainakin vetää tosta herneet nokkaansa ja siitä syttyy riita. Riidat kuuluu parisuhteeseen MUTTA ne pitäisi myös oppia sopimimaan. Kun kiukuttelu ja riehuminen on laantunut juttelee asioista vaikka se olisikin ollut kuinka rankka päivä.
Patoaminen.... siihen voin itseni allekirjoittaa ja voin kertoa että tuon tänne juuri pahaa tuntemustani. Tuntuu, etten kelpaa sellaisena kuin olen? Miksi koen näin?
Vähättely... ei se pärjännyt siellä niin miten sitten sinä pärjäät..?? Oletko varma että jaksat?
Inho... sä olet kyllä yksi idiootti, etkö osaa edes tätä asiaa tehdä loppuun ja oikealla tavalla? Sulla puuttuu kyllä nyt jotain päästäsi kerran et osaa toimia niinkuin pitää. Päästäsi piuhat poikki niin onhan se ymmärrettävää.
Jos nämä ihmiset jotka ovat sanoneet minulle näin tunnistavat varmasti kuka on kirjoittaja ja joillekkin nimimerkkikin on tuttu. Mitä vitun väliä silläkin on?
Tämä on mun blogini ja kirjoitan tänne omia tuntemuksiani niinkuin tossa aikaisemmin kirjoitin.
En halua olla se nalkuttaja tai roskapussi päivän päätteeksi. Haluan olla se puoliso jota pystyy rakastamaan ja nauttimaan toisen seurasta, eikä olla naama kun viilipytyllä tai norsun vitulla.
Voin nimittäin sanoa, että jossain vaiheessa kohtelu puolisoa kohtaan on samanlaista tai minun tapauksessani kun raivari iskee vielä pahempaa ja satuttaa toista niin, että siihen voi johtaa sekin että pakkaa kamansa ja häipyy elämästä. Tämäkin on tapahtunut ihan oikeasti.
Hyväksikäyttäminen... Ketään ei saa käyttää hyväksi. Ei missään olomuodossa.
Minua on käytetty rahallisesti hyväksi, mutta onneksi se on taakse jäänyttä elämää.
Entisistä parisuhteista puhuminen.... Joo o.. kyllä niistä tulee puhuttua, mutta kuinka paljon? Onko se kivaa kun toinen puhuu exästään? Miksi ihmiset ei mene kertomaan suoraan miltä tämä tuntuu? Miltä se sinusta tuntuu?
Minusta se tuntuu ainakin pahalta ja uskon että kun itse puhun paljon ex miehestäni tuntuu se myös puolisostani erittäin pahalta. Mutta, toistan samaa kysymystä: tule kertomaan miltä sinusta tuntuu?
Tuo julki tunteesi ja kerro että miten asiat on? Sen voi oikeasti kertoa kauniisti. Itse olen pahoitellut exästäni puhumista, mutta uskon sen johtuvan siitä että parisuhde oli erittäin vaikea ja minua pidettiin tiskirättinä. Jälkeenpäin tajusin asioita jotka oikeasti sattuivat enemmän kuin ero. Tästä voin kirjoittaa myöhemmin.
Tekstiä tuli paljon, joten lopettelen ja kirjoitan taas joku päivä uudestaan tai uuden postauksen.
-Kiitos sinulle että jaksoit lukea ja toivon että teksteistäni on joillekkin apua.
